Mitä: Kirja kertoo yhdestä päivästä, lyhyestä hetkestä helsinkiläisen Annan elämässä. Noin päällisin puolin. Pohjimmiltaan se on kertomus kahden sukupolven traumoista niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa. On Anna ja hänen veljensä Joona, joka joutuu mielisairaalaan. Ovat heidän vanhempansa, joilla molemmilla on omat sortuneet unelmansa. On amerikkalainen Ian, joka edelleen kärsii Vietnamin sodassa henkisesti sairastuneesta isästään. Kaikki nämä tarinat kietoutuvat yhteen yhden päivän aikana kahvilan pöydän ääressä.
Sitaatti: "En ollut koskaan osannut kuvitella sitä. Rakkautta, joka tuntui niin ehdottomalta, että voin sen turvin olla itkuinen ja sekava, ja silti joku piti minusta kiinni ja halusi, että heräisin seuraavana aamuna hänen vierestää."
Kommentti: Elina Hirvosen teksti on sujuvaa luettavaa. Se soljuu kepeästi eteenpäin vaikeidenkin aiheiden yli ja pudottelee esiin totuuden murusia sieltä täältä. Välillä vaikeuksien määrä tuntuu tukahduttavalta ja miltei liioitellulta, mutta ei se sitä kuitenkaan ole. Itse luin kirjan melkolailla yhteen otteeseen ja jotenkin se tuntuu sitä vaativan pysyäkseen kasassa. Kaiken kaikkiaan kuitenkin vaikuttava ja koskettava pieni kirja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti